Furubacka ja saaren nähtävyydet

 

Furubacka

Vartiosaaren rakennusperintömiljöö on Helsingin oloissa poikkeuksellisen hyvin säilynyt, sillä saareen ei ole rakennettu uutta sitten 1950-luvun.

10929022_1014897218526770_3343771427826816221_n

(2014, Kinnunen)

Vartiosaaren rakennuskannan muodostavat noin 50 kesähuvilaa ja 100 muuta huvila-asutukseen liittyvää rakennusta. Saaren ensimmäiset kesähuvilat rakennettiin 1800-luvun lopulla, kun asukkaat suuntasivat Helsingin ympäristön saaristoon kesänviettoon kaupungin nopean kasvun takia. Kehitystä vauhditti 1830-luvulla alkanut höyrylaivaliikenne, joka mahdollisti jo vuosisadan lopulla kesänviettäjien työssäkäynnin Helsingissä saaristosta käsin.

Leirisaaressa käytössämme on päätalo Furubacka, valkoinen kaksikerroksinen huvilarakennus joka toimii toimintakeskuksen sydämenä. Talon yläkerta on majoituskäytössä ja siellä on 4 huonetta, joissa yhteensä 18 sänkypaikkaa ja 6 patjaa sijoiteltavaksi huoneiden lattioille. Yhteensä sisämakuupaikkoja on 24 hengelle. Alakerrassa on olohuone, ruokailutila, täysin varusteltu keittiö sekä sisäsuihku.

Tiluksilta löytyy huussit sekä varastotiloja toimintavälineille. Rannassa on sauna sekä grillikatos. Päätalon lähellä yläpihalla metsän puolella on hyvät telttapaikat, jonne mahtuu vaikka useampikin puolijoukkueteltta. Tulevana kesänä saaren henkilökunta rakentaa telttapohjia ”näkkäreitä” ja kirjaa ylös palveluita jotka helpottavat telttaleirien oloja saaressa.

Saaren Luonto ja nähtävyydet 

 

IMG_20140709_110121

(2014, Kinnunen)

Saaren luontotyyppien määrä on suuri. Metsätyypit vaihtelevat lehdoista tuoreisiin kankaisiin ja jäkäläkarukkoihin. Näiden ohella on muun muassa maaduntaluhtaa, laidunniittyä, soistumaa, jalopuupuistikkoa ja avokalliota. Helsingin luontotietojärjestelmän mukaan yli puolet saaren pinta-alasta on arvokkaita luontokohteita (kasvillisuus, metsät, geologia, linnusto), minkä lisäksi koko saari on luokiteltu tärkeäksi lepakkokohteeksi.

Yli 80 prosenttia saaren metsistä on todettu Etelä-Suomen metsäluonnon monimuotoisuusohjelman (METSO) kriteerien mukaisiksi arvometsiksi. Alueella on runsaasti vähintään 150-vuotiaita kilpikaarnamäntyjä ja sieltä on tavattu muun muassa harvinainen aarniolaji salokääpää. Suomen ainoa tunnettu rantaruttojuuren kasvupaikka sijaitsee etelärannalla. Saari on oleellinen osa pääkaupunkiseudun viherkehää. (Vartiosaariseura, 2014.)

Viikinkikallioilta avautuu upea merimaisema

Kilometrin kävely vuorovenelaiturilta halki vehmaan suojaisan Vartiosaaren saa huipennuksen, kun polku kohoaa tallin takaa kalliomäelle. Äkisti aukeava näköala yli itäisen Helsingin saariston on juhlava. Taivas on laaja ja tulee lähelle. Se saa mielenkin kirkkaaksi, avaraksi. Keloa kopsuttava tikka ja kilpikaarnahongat tuovat erämaan tuntua. Aurinkoinen kallio kutsuu evästämään. Kunpa graniitti osaisi kuiskia, keitä täällä on istunut menneinä vuosisatoina.

Nimi ”Vartiosaari” vihjaa, että paikka oli muinoin läheisen Vartiokylän linnavuoren etuvartio. Rannikkoa pitkin seilasi monen valtakunnan kauppiasta, soturia ja seikkailijaa. Hurjimukset eivät aina tienneet hyvää, joten varoitustulet roihusivat. Samasta perinteestä kielivät viereiset paikannimet, Paloluoto ja Roihuvuori.

Paikalliset ovat alkaneet kutsua mäkeä romanttisesti ”Viikinkikallioksi”. Merenpinnasta noin kolmekymmentä metriä kohoava kallio on yksi saaren palkitun luontopolun 14 kohteesta. Jyhkeä vanha kivikummeli herättää kaukokaipuun. Sen päältä voi tähystää vaikka luonnonhiekkarantaista Hattusaarta, rippileirien Kivisaarta, 109 siirtolamökin Satamasaarta tai kiikareilla Söderskärin 1862 valmistunutta majakkaa. (K&K 16.6.2010.)

Metsäkirkko

Yksi monista nähtävyyksistä on Vartiosaaren metsäkirkko. Kirkkoalttari puisine penkkeineen sijaitsee avoimen taivaan alla, kallionseinustalla. Kirkko houkuttelee kulkiaa syliinsä istumaan ja ihmettelemään luonnon kauneutta ja omintakeisuutta.

10941371_10152519375516831_1746792198367840759_n

(2013, Nykänen)